Ylivieskan Kauppaseura ry:n 40-vuotishistoriikki

Perustaminen 26.5.1964

Ylivieskan Kauppaseura perustettiin 26.5.1964, jolloin R. Cajanus Oy:n kahviossa pidetyssä perustavassa kokouksessa valittiin toimikunta viemään toimintaa eteenpäin.

Aloitteen kauppaseuran perustamiseksi teki Ylivieskan Yksityisyrittäjät ry, nimeten samalla asiaa valmistelevan toimikunnan. Perustamiskokouksen avauksen suoritti toimikunnan jäsen, sittemmin edesmennyt Emil Märsell.

Laajemman alustuksen perustamisesta ja perustamisen tarpeellisuudesta esitti toimikunnan puheenjohtaja pankinjohtaja Seppo Pesonen. Ylivieskassa on jo pitemmän aikaa kaivattu paikkaa, jossa voisi kokoontua iltaisin miellyttävässä seurassa, keskustellen ehkä päivän kysymyksistä ja ennen kaikkea rentoutua kiireisten päivätöiden jälkeen.

Liike-elämän edustajat ovat puolestaan kaivanneet monta kertaa paikkaa, jossa tärkeitäkin liikeneuvotteluja voitaisiin pitää otollisessa ympäristössä tai paikkaa, jossa vierailleen voisi tarjota jotakin suuhun pantavaa. Kotihan ei useinkaan tähän tarkoitukseen sovellu ja aviopuolisot joutuvat kohtuuttomien rasitusten alaisiksi. On muistettava, ettei Ylivieskan silloisessa kirkonkylässä tuolloin ollut vielä yhtään anniskeluoikeuksin varustettua ravitsemis- ja majoitusliikettä.

Seuran tarkoitus säännöissä

Perustamiskokouksessa hyväksyttyjen sääntöjen mukaan Ylivieskan Kauppaseuran tarkoituksena on liittää läheisempään yhteyteen samoin ajattelevia henkilöitä talousalueella, aikaansaada jäsenten keskuudessa hyödyllistä ja huvittavaa seurustelua, keskustelua päivän kysymyksistä, järjestää illanviettoja tarkoitusta varten varattuun huoneistoon, tilata sanomalehtiä, aikakauskirjallisuutta ja muutakin kirjallisuutta sekä muillakin edellä mainittuun verrattavilla tavoilla koettaa aikaansaada kodikasta ja sivistävää seuraelämää.

Perustamisasiakirjan allekirjoittivat kokouksen valtuuttamina pankinjohtaja Seppo Pesonen, piiri-insinööri V. P. Halonen, toimitusjohtaja V. E. Kajasmaa, toimitusjohtaja Esko Erkinheimo, liikkeenharjoittajat Aate Kippola ja Jaakko Sorvisto sekä toimitusjohtajat Emil Märsell ja V. K. Lehto. Ylivieskan Kauppaseura merkittiin yhdistysrekisteriin 16.10.1964, jolloin toiminta sai virallisen luonteen.

Klubitilojen etsintä

Alkuvuosina seuran toiminta kohdistui voimakkaasti omien klubitilojen selvittämiseen. Tutkittuja vaihtoehtoja olivat R. Cajanus Oy:n yläkerta, Nousiaisen perikunnan talo ja Ylivieskan kauppalalta ns. Lääkärilän rakennus. Neuvottelut Alkon kanssa muodostivat tärkeän osan tutkimuksissa.

Ensimmäisenä saavutuksena oli oman nimikkokabinetin saaminen uudesta Ravintola Koskihovista. Lokakuun 18. päivänä 1965 seura päätti ylimääräisessä kokouksessa merkitä Kiinteistö Oy Vieskankulmasta omat tilat.

Arvostelua paikallislehdessä

Kaikkien mielestä seuran toiminta ei ollut kuitenkaan hyväksyttävää. Eräässä talousalueen sanomalehdessä julkaistiin laaja yleisönosaston kirjoitus, jossa todettiin rahamiessuhtein paikkakunnalle hankittavan paikkaa ja klubia, jonka ainoa hyöty on siinä, että siellä voidaan imeä pää täyteen, eikä poliisi taluta putkaan, koska klubin toimintaa ei valvota niin kuin julkisen ravintolan. Samaisen kirjoittajan – sittemmin tunnetun ylivieskalaisen viranhaltijan ja luottamusmiehen – väittämän mukaan kauppaseuran ainoa tavoite on juopuneen kauppa- tai liiketuttavan jymäyttäminen.

Saneeraukset ja tilakysymys 1976–1983

Vuoden 1976 toimintakertomuksessa todetaan, että ns. paperijäsenet perkattiin pois ja taloudellinen tilanne kehittyi positiiviseen suuntaan. Juhlavuoden kunniaksi tiloja saneerattiin lahjoitusten avulla. Lahjoittajina olivat Ylivieskan liikelaitokset. Vuosi 1977 oli taasen jo vilkkaampi. Vietimme klubi-iltoja eri alojen esitelmöitsijöiden kanssa. Samana vuonna seura piti jo ylimääräisen kokouksen, jossa päätettiin:

1. Yhdistyksen lopettaminen tai jatkaminen
2. Tilojen käytöstä, saneerauksesta, vuokraamisesta tai myymisestä
3. Muut vaihtoehdot

Toimintaa päätettiin jatkaa, ja sitten ryhdyttiinkin mittailemaan taloyhtiön kanssa seuran tilojen neliöitä. Sitähän asiaa sitten puitiinkin useita vuosia. Samoin alkoivat yhteistyöneuvottelut Osuuskaupan kanssa kertymättömistä vuokrista ja kabinetin käytöstä. Tehdyn saneerauksen yhteydessä 1977 poistettiin isomman kabinetin seinältä pala Ylivieskan historiaa, ilmakuva kaupungin keskustasta. Silloisilla päättäjillä oli käsitys ja tieto, että sama kuva saadaan hankituksi ehyempänä, mutta näinpä ei käynytkään.

Vuonna 1978 käytiin neuvotteluja Mikko Ojan kanssa uuden ravintolan rakentamisesta ja siihen liittyen Kauppaseuran uusista tiloista. Vuoden 1979 alussa keskusteltiin jälleen osakkeiden myynnistä ja omista tiloista jossain muualla.

Vuonna 1983 Osuuskauppa ryhtyi saneeraamaan Vieskaa, jolloin jälleen käytiin keskusteluita neliöistä ja kabinettien käytöstä. Pienempi kabinetti vuokrattiin Osuuskaupalle rahapelitoimintaa varten.

Seuran sääntöjen uudistamiseen päätettiin ryhtyä vuonna 1983. Samoin tehtiin ensimmäinen virallinen tarjous Osuuskaupalle tilojen ostamisesta. Tästä lähti liikkeelle aikakausi, joka on jo monille tuttua asiaa eli sijoitustoimintaa, yhteisiä illallisia, esitelmätilaisuuksia jne.

Osakkeiden myynti ja kaupunginjohtajan käädyt

Vuonna 1984 vietettiin 20-vuotisjuhlaa. Ensin kaupungintalolla ja sitten jatkot Ravintola Vieskassa. Vuosi 1985 oli jälleen uusi yritys saada omat tilat. Asia kuitenkin raukesi moniin eri syihin.

Vuosi 1986 oli ratkaiseva osakkeiden myynnin suhteen. Monivaiheisten neuvottelujen jälkeen kauppaan päästiin, ja jälleen oli edessä seuran toiminnan lopettaminen tai jatkaminen ja seuran varojen käyttö.

Toimintaa päädyttiin jälleen jatkamaan. Varoja päätettiin käyttää esimerkiksi siten, että Ylivieskan kaupungille hankittiin ns. kaupunginjohtajan käädyt. Luovutustilaisuus oli näkyvästi esillä lehdistössä, ja näkyvästihän käädyt ovat näkyneet myös kaupunginjohtajan kaulassa.

Viime vuodet

Vuonna 1990 Kauppaseuran ehkä merkittävin yleisötilaisuus oli valtiosihteeri Matti Korhosen vierailu Ylivieskan kaupungissa. Muuten nämä vuodet ovat kuluneet rattoisan seurustelun merkeissä. Osallistuminen kokouksiin on ollut laimeahkoa. Jäsenmäärä lienee tällä hetkellä noin 30 henkilö- ja liikejäsentä yhteensä.